sunnuntai 22. maaliskuuta 2015

Familia

 Heipsu! Hengissä ollaan, tosin monien tuntien univelkojen kanssa. Reilu viikko sitten perjantaina lähdin siis reissuun. Yksin matkustaminen ei ollutkaan niin tylsää mitä olin ajatellut. Lentomatkan ajan mun vieressä istui suomalaisia jotka olivat menossa motocross kisoihin, myös Madrid-Valencia junamatkalle mun viereen sattui älyttömän mukava parikymppinen espanjalainen Pablo, kenen kanssa jatkettiin juttelua vielä Suomeen palattuani whatsappin välityksellä.  Perille päästyä mua vastaan juoksi ihana espanjalainen perheeni! Sitä hymyn määrää ei voi kuvailla ja halattiin uudestaan ja uudestaan ja ihmeteltiin että miten viime näkemisestä on jo kahdeksan kuukautta. Kiertelimme hieman kaupunkia ja katsoimme Fallaksia ( kuvassa oleva leijona on puusta rakennettu fallas, joka poltetaan Las Fallas juhlien viimeisenä päivänä, kuten muutkin fallakset.) . Sitten menimme syömään illallista viihtyisään ravintolaan. Tapaksia, ai että voiko oikeasti kaivata ruokaa noin paljon haha :-D.
2 Lauantaina menimme kaupungille katsomaan "mascletas". Kyseessä on ilotulistusmainen paukkuraketti show, joka kestää viisi minuttia, joka päivä kyseisten karnevaalien ajan. Loppuminuuteilla show on niin kova ja se raketeista lähtevä ääni on niin voimakas, että se rytmi tuntuu koko kehossa ja savu peittää näkymän. Kotiin palattua käytiin hakemassa mun lempi espanjaruokaherkkuja. Aamupalaksi sain myös nauttia churroja suklaassa, nam! Sunnuntaina mentiin kävelemään merenrannalle ja nauttimaan päivällistä rantamaisema ravintolaan, jossa ensimäisen kerran elämäni aikana uskaltauduin syömään simpukoita. Suosittelen kokeilemaan, mun yllätykseksi ne olikin tosi hyviä. Illallinen syötiin perheen ystävien kanssa, jolloin pääsin taas virkistämään kielitaitoani.1
Maanantai olikin sitten viimeinen päiväni perheen parissa. Vanhemmat olivat töissä mutta lasten lomaviikon takia, jäin leikkimään päiväksi tyttöjen kanssa. Päivä täyttyi tanssiesityksistä, lautapeleihin ja piknikkiin. Isoisä tuli myös minua moikkaamaan ja syötti minulle kuin viimeistä päivää Jamon Serranoa, juustoa, yms muita tapaksia, " un pocito mas Pihla", kyllä tuntui niin kotoisalta olla taas takaisin. Puhuttiin perheen äidin kanssa myös ensi kesästä. Näillä näkymin suomityttö lähtee taas ensi kesäksi vähän lämpimämpiin oloihin viettämään kesälomaa.

2 kommenttia:

  1. AAh sulla on niin ihana blogi, haha! Minkä ikäinen sää siis olit kun lähit ekaa kertaa tonne au pairiks? :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. eikä voi kiitos paljon! Ihana kuulla :) Olin ensimmäisen kerran viime kesänä ja olin 17 vuotias.

      Poista